Tallinna viroksi Tallinn , aikaisemmin saksaksi Reval eli siitä tulee joskus suomessakin kuultu nimi Rääveli, vanhassa suomessa tunnettu joskus myös Kesoniemi tai Kesoi nimillä.
Tanskan vallan aika
Nykyisen Tallinna nimen uskotaan tulleen Taani linn-sanasta, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa.
 |
| Lindanisen taistelu |
Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa Lindanisen taistelusta alkaen, joka käytiin tanskalaisten ja virolaisten välillä vuonna 1219. Samana vuonna Tallinna myös perustettiin. Kaupunki liittyi vuonna 1285 hansaliittoon ja silloin siitä tuli yksi Hansa kaupungeista, jotka taas johtivat kaupankäyntiä euroopassa. Tallinnalla oli tärkeä rooli silloisessa Venäjälle suuntautuvassa kaupankäynnissä.
Saksalaisen ritarikunnan aika
Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna jakautui kahtia eli Toompean linnaan, jossa hallitsivat feodaaliruhtinaat sekä käsityöläisten ja porvareiden asuttamaan alakaupunkiin, joka tunnetaan nykyisin paremmin vanhanakaupunkina.
Alakaupungissa valtaa piti kaupungin raati.
Ruotsin vallan aika
Vuonna 1561 Tallinna siirtyi Ruotsille ja alkoi virolaisten kutsuma vana hea Rootsi aeg eli vanha hyvä ruotsalainen aika.
Venäjän vallan aika
Edelleen vuonna 1721 Suuren Pohjan Sodan jälkeen Tallinna siirtyi Venäjän keisarikunnalle. Tallinna säilytti kuitenkin saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppumiseen asti.
Talonpoikien oikeudet kuitenkin riistettiin 1700-luvulla ja vahvistettiin juridisesti talonpojan orjan status, joka laillisti talonpoikien myymisen jopa ilman maata tai perhettä.
Maaorjuus poistettiin 1816-1819 välisenä aikana mutta maa oli kuitenkin aatelisten omistamaa joten talonpoikien tilanne ei parantunut kuin vasta 1860 luvulla.
Vasta silloin talonpojat saivat mahdollisuuden ostaa viljelemänsä maan itselleen, mutta rahan puute tietysti hidasti tätä kehitystä. Vielä vuonna 1914 kaikesta Viron maaseudun maasta 58% oli saksalaisen aateliston hallussa.
Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki
Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918 kun saksalaiset hyökkäsivät Latviasta Viron kautta kohti Petrogradia eli nykyistä Pietaria. Heti itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron hallitus joutui kuitenkin painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä.
Kun Saksa sitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, pystyi virolaishallitus vihdoin toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuosien 1918 ja 1919 vaihteessa neuvostoliittolaiset joukot hyökkäsivät idästä, tällöin rintama tuli vain muutaman kymmenen kilometrin päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi.
Neuvostoliiton aika
Viro teki sopimuksen painostettuna Neuvostoliiton kanssa 1939. Seuraavana vuonna 1940 Neuvostoliitto jatkoi painostamistaan ja otti lopulta vallan Virossa samana vuonna. Viro liitettiin elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, ja siitä tuli Eestin sosialistinen neuvostotasavalta. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon 1941 Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri, joka kuului taas Ostlandin valtakunnankomissariaattiin aina vuoden 1944 syyskuuhun saakka, jolloin Neuvostoliiton joukot jälleen valtasivat maan ajaessaan saksalaisia edellään niinkutsutussa Berliinin kilpajuoksussa 1944. Tällöin Eestin sosialistinen neuvostotasavalta palautui sotaa edeltäneeseen tilaansa.
Kun Moskovassa pidettiin vuonna 1980 olympialaiset niin kisojen purjehduskilpailut pidettiin Tallinnan ja sen Pirita kaupunginosan rannoilla.
Tallinnasta tuli jälleen itsenäisen Viron pääkaupunki syyskuussa 1991 kun Neuvostoliitto tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden ja Neuvostoliitto hajosi lopullisesti saman vuoden joulukuussa.
Vuonna 2004 Viro liittyi Natoon ja EU:n jäseneksi.
Vuonna 2011 Virosta tuli EU:n rahaliiton jäsen ja sen valuutaksi otettiin tällöin Euro.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti